Asuntokaupan kuntotarkastus KH 90-00394
Asuntokaupan kuntotarkastus KH 90-00394
Asuntokaupan kuntotarkastus suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisessa laajuudessa. Suoritusohje määrittelee kattavasti kuntotarkastuksen suorittamisen. Suoritusohje on laadittu useiden asiantuntijoiden työryhmän yhteistyönä luoden kattavat ohjeet asuntokaupan kuntotarkastuksen suorittamiseen.
Kaikkien osapuolien etu on tutkia asiat
Asuntokaupan kuntotarkastus KH 90-00394 – Laadun ja luottamuksen standardi
Asuntokauppa on prosessi, jossa luotettavalla tiedolla on kultaakin kalliimpi arvo. Sekä ostajan että myyjän etu on, että kaupan kohteena olevan rakennuksen tila, mahdolliset riskit ja korjaustarpeet ovat tiedossa ennen kaupantekoa. Tämän varmistamiseksi Suomessa on kehitetty yhtenäinen toimintamalli: Asuntokaupan kuntotarkastus KH 90-00394.
Tämä artikkeli avaa, mitä KH-kortin mukainen kuntotarkastus käytännössä tarkoittaa, miksi se on asuntokaupan tärkein asiakirja ja mitä sinun tulee tietää sen sisällöstä ja prosessista.
Mikä on KH 90-00394 -suoritusohje?
KH 90-00394, tuttavallisemmin "KH-kortti", on Rakennustieto Oy:n julkaisema suoritusohje, joka määrittelee asuntokaupan kuntotarkastuksen sisällön, laajuuden, prosessin ja raportoinnin. Se ei ole laki, vaan alan yhteisesti hyväksymä parhaiden käytäntöjen mukainen standardi, jonka noudattaminen on ammattitaitoisen ja vastuullisen kuntotarkastajan tunnusmerkki.
Suoritusohjeen päätavoitteet ovat:
Yhtenäistää käytännöt: Varmistaa, että kuntotarkastukset tehdään Suomessa johdonmukaisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti.
Tuottaa objektiivista tietoa: Antaa puolueeton ja asiantunteva näkemys rakennuksen kunnosta, vaurio- ja terveysriskeistä sekä korjaustarpeista.
Palvella kaikkia osapuolia: Tarjota luotettavaa tietoa niin myyjälle, ostajalle kuin kiinteistönvälittäjällekin, mikä vähentää epäselvyyksiä ja tulevia riitatilanteita.
Valitsemalla tarkastajan, joka on sitoutunut noudattamaan KH-korttia, varmistat, että tarkastus on laadukas, kattava ja ammattimaisesti dokumentoitu.
Kuntotarkastusprosessi KH 90-00394 mukaisesti – Vaihe vaiheelta
KH-kortin mukainen tarkastus on systemaattinen prosessi, joka etenee selkeiden vaiheiden kautta. Se on paljon enemmän kuin pelkkä rakennuksen silmäily.
1. Tilaussopimus ja valmistautuminen Kaikki alkaa kirjallisesta toimeksiantosopimuksesta, jossa määritellään tarkastuksen kohde, laajuus ja osapuolet. Ennen varsinaista tarkastuspäivää ammattitaitoinen kuntotarkastaja perehtyy huolellisesti kohteen asiakirjoihin, kuten:
Rakennuslupapiirustukset
Mahdolliset aiemmat kuntotarkastus- ja kuntotutkimusraportit
Tiedot tehdyistä remonteista ja korjauksista
Myyjän tai isännöitsijän toimittamat esitiedot
2. Alkuhaastattelu Tarkastuspäivän alussa tarkastaja haastattelee myyjää ja/tai asukasta. Tämä on kriittinen vaihe, sillä asukkailla on usein arvokasta tietoa rakennuksen historiasta, aiemmista vaurioista, poikkeavista ilmiöistä (esim. hajut, vedon tunne) ja tehdyistä huoltotoimista.
3. Aistinvarainen tarkastus ja mittaukset Tämä on tarkastuksen ydin. Tarkastaja käy järjestelmällisesti läpi rakennuksen kaikki sovitut osat. Tarkastusmenetelmä on pääosin aistinvarainen, eli se perustuu näkö-, haju-, kuulo- ja tuntohavaintoihin. Menetelmää täydennetään teknisillä apuvälineillä.
Tarkastettavia osa-alueita ovat tyypillisesti:
Vesikatto ja yläpohja: Katon kunto, läpiviennit, kattoturvatuotteet ja yläpohjan tuuletus sekä rakenteiden silmämääräinen tarkastus.
Ulkoseinät ja julkisivu: Rakenteen kunto, mahdolliset halkeamat ja rappausvauriot. Erityistä huomiota kiinnitetään niin sanottuihin riskirakenteisiin.
Sokkelit ja perusmuuri: Kunto, korkeus maanpinnasta ja mahdolliset kosteusjäljet.
Salaojajärjestelmä ja sadevesijärjestelmät: Toimivuuden arviointi silmämääräisesti tarkastuskaivojen kautta, jos mahdollista.
Sisätilat: Kaikkien tilojen pintojen, kuten seinien, lattioiden ja kattojen, silmämääräinen tarkastus.
Märkätilat: Erityisen tarkka tarkastus, johon kuuluu pintakosteuden mittaus, lattiakaivojen tarkastus ja vesieristyksen arviointi (asiakirjojen ja silmämääräisten havaintojen perusteella).
LVI- ja sähköjärjestelmät: Järjestelmien ikä, kunto ja toimivuus silmämääräisesti ja koekäytöllä.
4. Rakenteiden riskikartoitus Kokenut tarkastaja ei ainoastaan etsi näkyviä vaurioita, vaan tunnistaa rakennuksen iän ja rakennustavan perusteella sen riskirakenteet. Riskirakenne on sellainen rakenne, jonka tiedetään kokemusperäisesti olevan vaurioaltis. Esimerkkejä ovat valesokkeli, maanvastainen seinä tai tasakatto. Riskien tunnistaminen on olennaista tulevien korjaustarpeiden ennakoinnissa.
Kuntotarkastusraportti – Selkeä ja kattava yhteenveto
Huolellisen tarkastustyön lopputulos on kirjallinen kuntotarkastusraportti. Laadukas raportti on selkeä, johdonmukainen ja valokuvilla dokumentoitu. Sen tulee sisältää:
Yhteenveto tärkeimmistä havainnoista ja johtopäätöksistä.
Kuvaus tarkastetusta kohteesta ja käytetyistä menetelmistä.
Yksityiskohtaiset havainnot rakennusosittain.
Arvio havaintojen merkityksestä ja kiireellisyydestä.
Selkeät jatkotutkimussuositukset. Jos tarkastaja epäilee piilevää vauriota, jota ei voi pintapuolisesti todeta, hänen velvollisuutensa on suositella rakenteen avaamista tai muuta tarkempaa kuntotutkimusta.
Maininta tarkastuksen rajauksista.
Raportti käydään lopuksi läpi yhdessä tilaajan ja kaupan osapuolten kanssa, jotta kaikki ymmärtävät sen sisällön oikein.
Tarkastuksen rajaukset – Mitä KH-kortin mukainen tarkastus EI ole?
On tärkeää ymmärtää, mitä kuntotarkastus ei ole. Tämä rehellisyys ja avoimuus on osa ammattitaitoista palvelua.
Se ei ole takuu: Kuntotarkastus ei ole vakuutus tai takuu rakennuksen tulevasta kunnosta. Se on kuvaus rakennuksen tilasta tarkastushetkellä.
Se ei paljasta kaikkia piileviä virheitä: Koska tarkastus tehdään pääosin rakenteita rikkomatta, se ei voi paljastaa kaikkia rakenteiden sisällä piileviä vaurioita. Myyjän vastuu piilevistä virheistä säilyy.
Se ei ole korjaussuunnitelma: Raportti antaa suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia, mutta se ei ole yksityiskohtainen korjaussuunnitelma tai kustannusarvio.
Se ei korvaa erikoistarkastuksia: Esimerkiksi sähköjärjestelmän, ilmanvaihdon tai haitta-aineiden (kuten asbestin) tarkemmat tutkimukset vaativat omat erikoisasiantuntijansa.
Yhteenveto
Asuntokaupan kuntotarkastus KH 90-00394 -suoritusohjeen mukaisesti on asuntokaupan perusta. Se on investointi varmuuteen ja mielenrauhaan. Kun valitset tarkastajan, joka on sitoutunut tähän laatustandardiin, varmistat, että saat käyttöösi parhaan mahdollisen tiedon päätöksentekosi tueksi ja edistät reilua ja läpinäkyvää asuntokauppaa.