Hyvä kuntotarkastaja – Asuntokaupan

luotettava ammattilainen

Asuntokauppa on yksi elämän suurimmista investoinneista. Kuntotarkastajan pitkä ja monipuolinen kokemus rakennus- ja kiinteistöalalta on eduksi, jotta hän kykenee tarkastamaan kaupan kohteena olevan rakennuksen huolellisesti ja laadukkaasti. Kuntotarkastajan työssä on eduksi tulla toimeen monenlaisten asiakkaiden kanssa, jossa kaikilla osapuolilla on tehtävänä tärkeitä päätöksiä. Kuntotarkastuksen varaamisen tulisi olla asiakkaille vaivatonta, tarkastuksen hinnat läpinäkyviä sekä kilpailukykyisiä. Asiakkaille annetaan selkeät valmistautumisohjeet ennen tarkastusta ja kerrotaan tarkastuksessa esiin tulleet asiat maalaisjärkisesti. Hyvä kuntotarkastaja osaa kirjoittaa kattavan, huolellisesti kirjoitetun ja ymmärrettävän raportin.

Hyvän kuntotarkastajan valitsemisessa avainasemassa ovat:

1. Vankka ammattitaito ja pätevyys

Hyvän kuntotarkastajan perusta on vankka tekninen osaaminen ja koulutus. Alan ammattilaisella on oltava syvällinen ymmärrys rakennusfysiikasta, eri aikakausien rakennustavoista ja materiaaleista sekä rakentamismääräyksistä.

Koulutus ja sertifikaatit: Kuntotarkastajalla on alalle soveltuva tekninen peruskoulutus, kuten rakennusinsinöörin tai diplomi-insinöörin tutkinto sekä laaja- alainen ja vuosikausien työkokemus. Lyhyellä kokemuksella osaaminen on huomattavan kapeaa ja suppeaa.

Kokemus: Pelkkä koulutus ei riitä päteväksi kuntotarkastajaksi. Kokemus on valttia, erityisesti vanhempien rakennusten kohdalla, joissa voi esiintyä kullekin aikakaudelle tyypillisiä riskirakenteita. Kokenut tarkastaja kykenee tunnistamaan piileviä riskejä ja ymmärtää niiden merkityksen rakennuksen kunnolle.

2. Puolueettomuus ja riippumattomuus

Kuntotarkastajan on oltava ehdottoman puolueeton. Hänen tehtävänsä on tuottaa objektiivista tietoa rakennuksen kunnosta palvellen sekä myyjää että ostajaa. Tarkastuksen lopputulokseen eivät saa vaikuttaa osapuolten toiveet tai oletukset. 

Ei sidonnaisuuksia: Hyvä kuntotarkastaja ei ole sidoksissa esimerkiksi kiinteistönvälittäjään tai korjausliikkeisiin. Tämä varmistaa, että kuntotarkastajan antamat suositukset perustuvat ainoastaan tehtyihin havaintoihin, eivätkä ulkopuolisiin intresseihin.

Sama tieto kaikille: Tarkastustilaisuudessa on suositeltavaa, että sekä myyjä että ostaja ovat läsnä. Tämä edistää avoimuutta ja varmistaa, että molemmat osapuolet saavat samat tiedot kuntotarkastuksesta yhtäaikaisesti.

3. Huolellisuus ja systemaattisuus

Asuntokaupan kuntotarkastus on tehtävä järjestelmällisesti ja huolellisesti. Se ei ole pikainen läpikävely, vaan useita tunteja kestävä perusteellinen prosessi. 

KH-kortiston noudattaminen: Suomessa laadukkaan kuntotarkastuksen runkona toimii KH 90-00394 -suoritusohje (ns. KH-kortti). Tämä ohje määrittelee tarkastuksen vähimmäissisällön ja varmistaa, että kaikki oleelliset osa-alueet tulevat käsitellyiksi. Varmista, että valitsemasi tarkastaja noudattaa tätä ohjetta.

Aistinvarainen ja tekninen tarkastus: Tarkastus tehdään pääosin aistinvaraisesti (näkö, haju, kuulo, tunto) sekä pintapuolisin mittauksin. Tarkastaja käyttää apunaan teknisiä laitteita, kuten kosteusmittaria. Jos hän havaitsee riskirakenteita tai epäilee piilevää vauriota, hänen velvollisuutensa on suositella tarkempia kuntotutkimuksia, kuten rakenteiden avaamista.

Asiakirjoihin perehtyminen: Huolellinen kuntotarkastaja perehtyy ennen tarkastusta kohteen asiakirjoihin, kuten piirustuksiin, suunnitelmiin, aiempiin remonttidokumentteihin ja myyjän täyttämään esitietolomakkeeseen. 

4. Selkeä viestintä ja laadukas raportointi

Tekninen osaaminen ei yksinään riitä. Hyvän kuntotarkastajan on osattava viestiä havainnoistaan selkeästi ja ymmärrettävästi myös maallikolle suullisesti ja kirjallisesti. 

Ymmärrettävä kieli: Tarkastajan tulee kyetä selittämään monimutkaisetkin tekniset asiat ja niiden merkitys ilman ammattijargonia. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että kaupan osapuolet ymmärtävät, mitä on havaittu, mitä riskejä havaintoihin liittyy ja millaisia toimenpiteitä ne saattavat vaatia.

Kattava ja selkeä raportti: Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Laadukas raportti on enemmän kuin luettelo havainnoista. Siinä selitetään havaintojen syyt ja seuraukset, arvioidaan korjaustarpeet ja annetaan suosituksia

jatkotoimenpiteistä. Raportissa on käytettävä valokuvia havaintojen selkeyttämiseksi. Raportista tulee myös käydä ilmi, mitä on tarkastettu ja mitä on mahdollisesti jäänyt tarkastamatta (esim. lumen peitossa olevat osat).

5. Vastuullisuus

Kuntotarkastaja on vastuussa omasta työstään. Tämä tarkoittaa, että kuntotarkastus on tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sovitussa laajuudessaan.  

Vastuu virheistä: Jos kuntotarkastaja toimii huolimattomasti ja jättää olennaisia,

havaittavissa olleita seikkoja raportoimatta, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen toimeksiantajalleen.

Vastuun rajat: On tärkeää ymmärtää, että kuntotarkastaja ei vastaa rakennuksen piilevistä virheistä, joita ei voida aistinvaraisin menetelmin tai pintapuolisin mittauksin havaita. Myyjän vastuu kiinteistön virheistä säilyy kuntotarkastuksesta huolimatta. Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa tietoa, ei siirtää vastuuta.

Yhteenveto: Mistä tunnistat hyvän kuntotarkastajan?

1. Pätevyys: Hänellä on pitkä kuntotarkastuskokemus ja vankka tekninen koulutus.

2. Kokemus: Hänellä on vuosien kokemus erilaisista kohteista ja riskirakenteiden tunnistamisesta.

3. Puolueettomuus: Hän on riippumaton ja toimii objektiivisesti.

4. Huolellisuus: Hän noudattaa KH-kortin suoritusohjetta ja tekee työnsä perusteellisesti.

5. Viestintä: Hän kommunikoi selkeästi ja laatii laadukkaan sekä ymmärrettävän raportin.

6. Vastuullisuus: Hän kantaa vastuun omasta työstään ja suosittelee tarvittaessa lisätutkimuksia.

Asuntokaupassa ei kannata oikaista. Panostamalla hyvään kuntotarkastajaan sijoitat mielenrauhaan ja varmistat, että elämäsi yksi suurimmista päätöksistä perustuu tutkittuun ja luotettavaan tietoon.